Suomalainen kaivosteollisuus on kovassa nousussa. Louhinnan määrä on kaksikymmenkertaistunut viidessätoista vuodessa ja Suomi on rankattu alalla maailman houkuttelevimmaksi maaksi (Tekijä). Viime vuosina kaivosalalle on Suomessa investoitu satoja miljoonia euroja, kaivosvaltauksia on tehty Tanskan kokoiselle alueelle, ja uusia kaivoksia ollaan perustamassa kiihtyvällä tahdilla (Maaseudun Tulevaisuus). Vaikka kaivosteollisuus työllistää Suomessa useita tuhansia ihmisiä, on kaivosteollisuudella täällä huono maine. Mikä kaivosteollisuudessa siis mättää?
Keskeisimpiä ongelmia on, että Suomessa toimivat kaivosyritykset ovat suurelta osin ulkomaisten yritysten omistuksessa. Suomen kallioperän mineraalit eivät lain mukaan kuulu Suomen valtiolle, vaan se, joka ne löytää, saa ne pitää. Tämä yhdistettynä kaivannaistoiminnan hyvin alhaiseen verotukseen johtaa siihen, että suurin osa tuotetusta voitosta ajautuu ulkomaille. On järjetöntä, että Suomen luonnonvaroilla tuotetusta taloudellisesta hyödystä vain murto-osa jää Suomeen. Monissa muissa valtioissa mineraalit ovat valtion omistuksessa ja niiden louhintaa verotetaan reilusti enemmän. Näin pitäisi olla myös Suomessa.
Kaivoksen sulkemisesta aiheutuu ympäristön kunnostamiseen liittyviä kuluja, joiden maksaminen on joissakin tapauksissa jäänyt valtion harteille. Suomen sateisissa oloissa ympäristöhaittojen hallinta voi olla haastavaa ja kustannukset suuria, kuten Talvivaaran/Terrafamen surullisenkuuluisa tapaus osoitti. Suljettujen kaivosten ympäristömyrkkypäästöt voivat ruotsalaisen selvityksen mukaan jatkua tuhansia vuosia (Widerlund & Öhlander 2014). Yhtiöiden omavalvonta ympäristöpäästöjen suhteen on olematonta ja lakeja ja säännöksiä on kierretty tarkoituksellisesti. Yrityksiltä tulee vaatia vastuullisempaa toimintaa ja sen valvontaan tulisi ohjata myös viranomaisresursseja. Viranomaisten, kuten malminetsintälupia liukuhihnalta hyväksyvän Tukesin rooleja ja vastuita tulee myös arvioida uudestaan (Suomen luonto).
On monia asioita, joita tulee ottaa huomioon kaivannaistoimintaa ohjatessa. Kaivoksilla on pysyviä, radikaaleja maisemavaikutuksia, jotka voivat haitata matkailualaa etenkin Lapissa. Kaivannaistoiminta on Suomen uhanalaisten lajien neljänneksi yleisin uhanalaistumisen syy. Etenkin pinta-alaltaan vähäisillä mutta biodiversiteetiltään merkittävillä kalkkikallioilla on paljon uhanalaisia lajeja, jotka ovat kaivannaistoiminnan seurauksena heikenneet. Kaivokset voivat uhata lähistön asukkaiden terveyttä esimerkiksi pilaamalla pohjavesiä. Lapin kaivannaistoiminnalla voi myös olla haitallisia vaikutuksia saamelaisten elämäntavalle.
Kaivannaistoiminnasta saadaan korvaamattoman tärkeitä raaka-aineita jokapäiväisessä elämässä tarvitsemiimme tuotteisiin, kuten puhelimiin, tietokoneisiin ja vaatteisiin. Kaivostoimintaa tulisi kuitenkin säännellä siten, että valtio saa kaivoksista verotuloja ja että kaivostoiminnalla ei pilata luontoa, pohjavesiä tai heikennetä saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaat elinympäristöt pitäisi pitää kaivostoiminnasta vapaana ja malminetsintä luonnonsuojelualueilla kieltää. Tulevaisuuden ratkaisuja kaivostoiminnan ongelmiin ja metallien puutteeseen ovat kiertotalous ja materiaalien säästeliäs käyttö. Jo kertaalleen kaivetut metallit voidaan ottaa talteen käytetyistä laitteista ja tuotteista uusiokäytettäviksi. Siirtymällä kiertotalouteen voidaan saada huomattavia säästöjä sekä ympäristölle että taloudelle. Kiertotaloutta tulee edistää tekemällä raaka-aineiden kierrätyksestä helppoa ja velvoittavaa sekä alentamalla kierrätettyjen tuotteiden verotusta. Lisäksi EU-lainsäädännöllä tulee kieltää tuotteiden ja laitteiden keinotekoinen vanhentaminen ja näin pidentää niiden käyttöikää.
Lähteet:
Katsaus: Kaivostoiminta törmää luontoarvoihin.
Tekijä. Teollisuusliittolaisen lehti.
https://tekijalehti.fi/2018/06/13/katsaus-kaivostoiminta-tormaa-luontoarvoihin
“Suomesta on vallattuna Tanskan kokoinen alue” – kaivosyhtiöt osaavat hyödyntää hajanaista lainsäädäntöä.
Maaseudun Tulevaisuus 09.02.2019.
https://maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.375877/
Environmental aspects of mining. Widerlund & Öhlander 2014
https://www.ltu.se/cms_fs/1.124549!/file/rapport%20Environmental%20Aspects%20of%20mining_low.pdf
Kansalaisaloite: Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi.
22.1.2019.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3795/
