Matleena Käppi
Olen Matleena Käppi, 28-vuotias kestävän kehityksen asiantuntija ja muusikko Jyväskylästä. Minulla on kuuden vuoden kokemus paikallispolitiikasta Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna ja Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuutettuna. Tällä hetkellä opiskelen sosio-ekologista taloutta ja politiikkaa Itävallassa Wienissä, ja haluan suunnata vaikuttamistyöni kansainvälisille areenoille. Työelämässä toimin kesän 2024 kohtuutaloustutkimuksen parissa LUT-yliopistolla.
Mielestäni kaiken päätöksenteon pohjana tulee olla tutkittu tieto ja inhimillinen arvopohja. Planeetan rajojen kunnioittaminen vaatii jatkuvan talouskasvun kyseenalaistamista ja oikeudenmukaista siirtymää kohti ylikulutuksetonta kohtuutaloutta. Päättäjänä puolustan myös tulevia sukupolvia, eläinten oikeuksia ja luontoa.
Terveisiä Euroopasta! - Matleena Käpin eurovaalikampanjan avaus
Ajankohtaista
Kohti ihmisoikeusperustaista maahanmuuttopolitiikkaa
Koko Eurooppa kärsii syntyvyyden laskusta, mikä aiheuttaa taloudellisia ongelmia ja suuren tarpeen ulkomaiselle työvoimalle. Maahanmuutosta on tullut olennainen osa taloutta ja luokkarakenteita: esimerkiksi siivoojista, maatilojen työntekijöistä ja ruokaläheteistä merkittävä osa on maahanmuuttajia. Euroopan työmarkkinat ovat riippuvaisia tästä työvoimasta. Työvoiman tarpeesta huolimatta ulkomaiset työntekijät kohtaavat syrjintää työmarkkinoilla ympäri Euroopan. Rasististen työmarkkinoiden
Äärioikeisto on vaaraksi sinulle ja läheisillesi
Populististen äärioikeistolaisten, maahanmuutto- ja vähemmistövastaisten puolueiden kasvu on uhka Euroopan unionin perusarvoille, kuten demokratialle, tasa-arvolle ja ihmisoikeuksille. Jos äärioikeisto saa gallupien lupaaman vaalivoiton, voi se muodostaa parlamenttiin enemmistön maltillisen oikeiston kanssa. Käytännössä tämä olisi kuolinisku ihmisoikeuksien ja ympäristö- ja ilmastoasioiden edistämiselle tulevan 5-vuotiskauden ajaksi.
Broilerit ovat valloittaneet maailman
Ihmiskunta painaa lähes 20 kertaa enemmän kuin kaikki maapallon luonnonvaraiset nisäkkäät yhteensä. Suurimman nisäkäsmassan muodostavat kuitenkin ihmisten kotieläimet. Esimerkiksi koirat painavat lähes yhtä paljon kuin kaikki maailman luonnonvaraiset nisäkkäät yhteensä. Broilereita on Maapallolla enemmän kuin kaikkia muita lintulajeja yhteensä. Puolet maapallon elämälle suotuisasta pinta-alasta on valjastettu pelkkään ruuantuotantoon.
Tulevaisuus – täynnä tuhoa vai turvaa?
Tutkijoiden mukaan elämme aikaa, jossa ihmiskunnan tuho on lähempänä kuin koskaan.
Millaisissa ympäristöissä ihmiset elävät tuhannen vuoden päästä? Onko arvomaailma synkistynyt vai avartunut? Kannustaako talousjärjestelmä itsekkyyteen vai jakamiseen? Poliittista toimintaani motivoi valtavasti ajatus niistä lukemattomista ihmisistä, jotka tulevat elämään meidän jälkeemme. Jokainen historian hetki voi olla käännekohta, jonka suuntaan kaikilla meillä on oma pieni mahdollisuutemme vaikuttaa.
