Hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat,
Kiitos viranhaltijoille tärkeästä valmistelutyöstä resurssiviisausohjelman parissa.
Resurssiviisausohjelmassa on erinomaiset tavoitteet päästöttömyydestä, jätteettömyydestä ja ylikulutuksettomuudesta vuoteen 2040 mennessä. Loistavaa, että myös aikaikkunaa on tiukennettu. Hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä on kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n vaatimusten mukainen, kuten kuuluukin.
Herää kuitenkin kysymys, miten nämä tavoitteet aiotaan konkreettisesti saavuttaa? Hyviä ojelmassa mainittuja toimia ovat mm. voimakas kiertotalouden, kasvisruokailun ja kevyen sekä julkisen liikenteen tukeminen.
Ohjelma kokonaisuudessaan on hieman sirpaleinen sisältäen kauniita sanoja ja sidosryhmien omia intressejä. Ihmettelen esimerkiksi, miten Keski-Suomen maidontuotannon kehittäminen, vesiliiketoiminta ja innovaatiot turpeesta edistävät resurssiviisautta.
Lillukanvarsien sijaan meidän tulisi keskittyä tehokkaisiin, konkreettisiin keinoihin ympäristöhaittamme minimoimiseksi. Tähän löytyy runsaasti osaamista resurssiviisausohjelmassa paljon näkyvien oppilaitosten lisäksi järjestökentältä. Haluaisinkin kysyä, miten ympäristöjärjestöjä on osallistettu resurssiviisausohjelman laatimisessa?
Toivoisin, että ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuskatoa torjutaan mahdollisimman tehokkailla tutkitusti toimivilla ja oikeansuuntaisilla keinoilla sen sijaan, että siirrymme vain yhdestä pahasta toiseen, paremmin brändättyyn pahaan, kuten turpeenpoltosta puunpolttoon.
Meidän tulee ensisijaisesti minimoida jo ennalta aiheuttamamme ympäristöhaitat mm. vähentämällä kulutusta ja energiankäyttöä, kyseenalaistamalla ympäristölle haitallinen talouskasvu ja kehittämällä muuhun kuin talouskasvuun perustuvia hyvinvoinnin muotoja, kuten järjestökentän toimintaa ja vapaaehtoistyötä. Konkreettisia keinoja olisi myös mm. ekologisen kompensaation käyttöönotto esim. rakennushankkeissa.
Resurssiviisausohjelman tulee olla kunnianhimoinen ja sen tulee pohjautua tutkittuun tietoon.
