Hallitus on uuden eläinlain myötä pyrkinyt parantamaan tuotantoeläinten hyvinvointia. Kunnianhimoa eläinten oikeuksien edistämiseksi tarvitaan kuitenkin lisää, sillä uudistettu laki ei velvoita luopumaan esimerkiksi olemassa olevien eläimen liikkumisen estävien parsinavettojen tai porsitushäkkien käytöstä. Surullinen esimerkki eläinten laillisesta kaltoinkohtelusta Suomessa on myös turkistarhaus, joka jatkuu uudesta eläinlaista huolimatta.
Suomalaista turkistarhausta on julkisuudessa puolusteltu valheellisin tiedoin. Ylen MOT-ohjelman tekemän selvityksen mukaan (20.2.2023) saatavia verotuloja on suurenneltu, alan työllistävyydestä on annettu virheellisiä lukuja ja sen viennin merkitystä suomalaiselle kansantaloudelle paisuteltu: kokonaisviennin tuloista Suomeen jäi vain kolmasosa.
Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta vastustaa turkiseläintuotantoa, eikä ihme. Kettujen, supien ja minkkien pitäminen ahtaissa häkeissä on julmaa, ja estää lajityypillisen käyttäytymisen. Useat Euroopan maat, kuten Ruotsi ja Viro, ovatkin Suomea edellä ja ovat kokonaan kieltäneet eläimiä kaltoinkohtelevan turkistarhauksen siirtymäajalla. Myös Vasemmistoliiton tavoitteena on turkistarhauksen kielto.
On aika tunnustaa, ettei nykyinen suomalainen eläinpolitiikka ole oikeudenmukaista, edistyksellistä tai tulevaisuuden kannalta kestävää. Eläinten kaltoinkohtelun ei tule olla lain suojaamaa. Euroopan komissio valmistelee lakia, jolla kielletään tuotantoeläinten häkkikasvatus. Se vaikuttaa 300 miljoonan tuotantoeläimen elinolosuhteisiin: siat, kanat, vasikat, kanit ja muut eläimet saisivat suuremman tilan liikkuakseen. Tämän tulee näkyä myös suomalaisessa eläintenpidossa.
Tehoeläintuotannon tukemisen sijaan on siirryttävä kohti kasvipohjaista ruuantuotantoa, jolla säästämme arvokkaita resursseja sekä edistämme omavaraisuuttamme. Eläinproteiinin tuotanto on tuhlailevaa, sillä hävikki ja vaadittavat resurssit ovat moninkertaiset verrattuna kasviproteiinin tuotantoon: koko Suomen väestön ruokkiva määrä kasviproteiinia saataisiin viljeltyä yksinomaan Varsinais-Suomessa. Tuottajia tulee tukea uudelleenkouluttautumisessa elinkeinon muuttuessa ja kotimaisten kasviproteiinien kehitykseen on satsattava resursseja. Ruokavalioihimme vaikutetaan monin tavoin. Herkullista kasvisruokaa tulee tarjota julkisissa palveluissa kuten kouluissa, ja ruokakaupassa kasvisvaihtoehdoista tulee tehdä eläinperäisiä tuotteita edullisempia.
Tammikuussa 25 000 suomalaista osallistui Vegaanihaasteeseen, joka vuosi vuodelta on kasvattanut suosiotaan. Olen takavuosina itsekin toiminut vegaanihaasteen vapaaehtoisena tuutorina auttamassa aloittelevia kasvissyöjiä. Kasvipohjaiseen elämäntapaan siirtyminen on helpompaa kuin koskaan; eläinperäisille tuotteille on paljon vaihtoehtoja ja myös kysyntää. Yksilöiden eettisemmät kulutusvalinnat eivät kuitenkaan riitä, vaan yhteiskuntaamme on muutettava kestäväksi ympäristön ja eläinten kannalta maataloustukien kohdentamisen ja lainsäädännön kautta.
Edistämällä kasvissyöntiä ja eläinten oikeuksia rakenteissa tuemme kehitystä, jossa Suomessa syödään vähemmän lihaa, tehdään enemmän ilmastotekoja ja voidaan kansanterveydellisesti paremmin. Eläimet tulee nähdä itseisarvon kautta yksilöinä, ei tehotuotannon välineinä.
Lähteet: Yle MOT: MOT tarkisti neljä keskeistä väitettä, joilla turkistarhausta puolustetaan – paljastui laskuvirhe ja paisuteltuja lukuja. (20.2.2023). https://yle.fi/a/74-20018388
