Eläkeläis- ja hoivaköyhyys ovat yleisiä ongelmia Suomessa. Noin viidennes yli 75-vuotiaista lukeutuu pienituloiseksi. Kaksi kolmasosaa eläkettä alle 1250 euroa kuukaudessa saavista on naisia, eli eläkeläisköyhyys on myös voimakkaasti sukupuolittunut ilmiö. Nykyinen hallitus jossa Vasemmistoliitto on ollut mukana on korottanut kansan- ja takuueläkkeitä. Eläkkeisiin on myös tehty normaalit indeksikorotukset toisin kuin edeltäneen Sipilän hallituksen aikana. Tuloeroja eläkeläisten välillä voitaisiin tulevaisuudessa tasata oikeudenmukaisesti asettamalla työeläkkeille eläkekatto 20 000 euroon kuussa.
Pienituloisuuden ohella myös yksinäisyys koskettaa monia ikääntyneitä, ja korona-aika on vielä pahentanut tilannetta. Yksin asuminen mielletään usein erityisesti nuoruuteen kuuluvaksi elämäntilanteeksi, mutta todellisuudessa Suomessa on myös lähes puoli miljoonaa yksin asuvaa yli 65-vuotiasta. Samaan aikaan moni ikääntynyt toimii esimerkiksi oman puolisonsa omaishoitajana hyvin vähäisen ulkoisen tuen varassa.
Ikääntyvien asuminen kotona mahdollisimman pitkään on hyvä tavoite, mutta tämä ei saa johtaa heittejättöön kuten nykytilanteessa liian usein käytännössä tapahtuu. Noin neljäsosa kotona apua tarvitsevista pienituloisista ikääntyneistä ei saa kaikkea tai mitään tarvitsemaansa apua. Kun oma koti ei ole enää ihmiselle paras ja turvallisin paikka, on saatavilla oltava palveluasumista, myös perusmuotoisena eikä vain tehostettuna kaikkein huonokuntoisimmille. Palveluasuminen hyvin järjestettynä voi myös vastata paremmin muun muassa ihmisen sosiaalisiin tarpeisiin. Samalla kotihoidolle on annettava riittävät resurssit jotta hoitajat eivät uuvu työtaakkansa alle ja kukin asiakas ehditään kohdata yksilöllisesti.
Kokonaisuudessaan ikääntyneiden aseman parantamisessa riittää vielä työtä, Suomen vanhuspalveluiden saaminen muiden Pohjoismaiden tasolle vaatisi arviolta 1-2 miljardin euron lisäpanostusta.
Kannatan Vasemmistoliiton keinoja ikääntyneiden aseman parantamiseksi:
- Eläkkeisiin ei tule kohdistaa indeksijäädytyksiä, vaan takuu- ja kansaneläkkeiden tasokorotuksia tulee jatkaa.
- Vahvistetaan työeläkejärjestelmän sisäistä oikeudenmukaisuutta toteuttamalla indeksikorotukset tulevaisuudessa puoliksi prosentti- ja puoliksi euromääräisinä korotuksina.
- Vahvistetaan vanhuspalveluja esimerkiksi “aikuisten neuvola” -toimintamallilla.
- Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen, matkojen ja lääkkeiden maksukatot tulee yhdistää.
- Julkisissa ja yksityisissä palveluissa on säilytettävä mahdollisuus henkilökohtaiseen tai puhelinasiointiin sekä käteisen käyttöön.
- Omaishoitajien asemaa on vahvistettava muun muassa korottamalla omaishoidon palkkioita ja yhtenäistämällä omaishoidon kriteerit valtakunnallisesti.
