Energian tuotanto on nykymaailman merkittävimpiä kysymyksiä. Miten saamme riittävästi polttoainetta, sähköä, lämpöä sekä viilennystä tarpeisiimme? Olemme hyvin riippuvaisia esimerkiksi ulkomaisesta öljyn ja kaasun tuonnista. Riippuvuutta fossiilisista energiamuodoista on vähennettävä paitsi strategisista syistä, myös ilmastonmuutoksen vuoksi. Energiankulutuksen vähentäminen on tarpeen, mutta lisäksi tarvitaan käänteentekevä muutos energian tuotantotavoissa. Reilun energiasiirtymän lopputuloksena on merkittävästi kestävämpi yhteiskunta ja todennäköisesti myös halvempi energia kaikille. Itse muutos on kuitenkin hankala kokonaisuus.
Energiatuotannon omavaraisuus
Suomi ei ole tällä hetkellä omavarainen sähköntuotannossa, vaan on turvautunut muun muassa Venäjältä tulevaan energiaan (1). Erityisesti keskitalven kylminä päivinä kysyntä on ylittänyt oman tuotantokapasiteettimme ja ilman Venäjän sähköä olisimme aiempina vuosina olleet ongelmissa. Ukrainan sota on kuitenkin osoittanut, että emme voi toimia itänaapurimme varassa, vaan meidän on lisättävä omaa kapasiteettiamme. Tällä hetkellä se tarkoittaa tuuli- ja aurinkoenergian lisäämistä, ydinvoiman käyttöä sekä nesteytetyn maakaasun eli LNG:n (2) tuontia.
Tähtäimessä pitää kuitenkin olla fossiilittomaan energiatuotantoon siirtyminen. Se on kestävämpi ratkaisu ympäristölle. Ottaen huomioon että nestekaasun sekä öljyn suurtuottajia ovat Exxon Mobilen, British Petrolin, QatarEnergyn ja Petronasin kaltaiset yritykset ja maat, joiden eettiset toimintaperiaatteet tai ihmisoikeustilanne eivät ole kestävällä pohjalla (3), on sitäkin tärkeämpää vähentää riippuvuutta kyseisiin toimijoihin.
Puunpoltto ei ole kestävä ratkaisu
Suomalaiset energiantuotantolaitokset ovat siirtyneet enenevissä määrin tuottamaan kaukolämpöä puuta polttamalla, kun turpeesta ja kivihiilestä pyritään eroon. Valitettavasti ilmastonäkökulmasta fossiilisten energianlähteiden korvaaminen puunpoltolla vie ojasta allikkoon. Vaikka puu on uusiutuvaa, se ei ole päästötöntä energiaa. Tilastojen kanssa kikkailemalla puunpolton lisääminen on saatu näyttämään hiilineutraalilta vaihtoehdolta, mitä se ei siis missään tapauksessa ole (4). Palaessa syntyy päästöjä, mutta vielä merkittävämpää on hiilinielujen menetys metsiä kaadettaessa. Puujätepohjaiset polttoaineet ovat parempi vaihtoehto, mutta ongelmana on koko puunkäytön nykyinen kestämättömän suuri volyymi. Liialliset hakkuut uhkaavat ilmastotavoitteitamme sekä pahentavat luontokatoa (5).
Tuulivoima ja aurinkovoima yllättävät
Tuulivoima on jo nykyisin täysin kannattava energiamuoto. Vuosikymmen sitten tuulivoiman rakentamiseen myönnettiin tukia, mutta vuoden 2017 jälkeen ei ole enää hyväksytty uusia tuulivoimalaitoksia tuen piiriin. Nykyisin tuulivoima on siis täysin kilpailukykyinen energiamuoto sähkömarkkinoilla. Tämä on erityisesti kannattava puhtaan energiatuotannon muoto, jota ei missään nimessä pidä nähdä uhkana vaan mahdollisuutena. (Tuulivoima ei myöskään räjäyttele lepakoita. Ihan oikeasti.)
Tuulivoiman tuotanto vastasi noin 10% Suomen kokonaistuotannosta vuonna 2021 (6) ja sen määrä kokonaistuotannosta tulee kasvamaan tällä vuosikymmenellä merkittävästi. Itse asiassa kunnat saavat tuulivoimaloista merkittäviä tuottoja (7), mikä auttaa pieniä kuntia paikkaamaan väestörakenteen muutoksesta johtuvaa verotulojen vähenemistä.
Aurinkopaneelit taas kuulostivat Suomessa vitsiltä vain kaksikymmentä vuotta sitten – eihän täällä paista aurinko kuin kesällä! Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että Suomen aurinkosumma (paljonko aurinko paistaa vuodessa), on sama kuin Saksassa (8). Aurinko ei siis paista meillä vähemmän, se vain paistaa enemmän kesällä ja vähemmän talvella. Tämä epätasainen auringonpaiste aiheuttaa meille erilaisia haasteita – miten pystymme keräämään kesällä energiaa talteen kylmää talvea varten?
LUT-yliopisto on tutkinut asiaa osana eurooppalaista tutkimusryhmää ja todennut, että nykyteknologioilla olisi jo mahdollista muuntaa aurinkoa tai tuulta kaasuksi (9). Euroopassa on paljon kaasuvoimaloita, jotka voisivat sitten talvella käyttää varastoitua kaasua energiantuotantoon. Sama teknologia ei ainoastaan auta meitä ratkaisemaan energiaongelmia, vaan pystyy jopa tuottamaan ruokaa ilmasta.
Hajautettu tuotanto kasvattaa kotitalouksien roolia
Kotitaloudet, eli me kansalaiset, tulemme näkemään myös yllättäviä muutoksia energiasektorilla. Aurinkopaneelien hinta on jo nyt tippunut hyvin alhaiseksi. Takaisinmaksuaika kotiin tai mökille asennettavilla aurinkopaneeleilla ei ole välttämättä edes vuosikymmentä. Kun tulevaisuudessa kotitalouksille saatava akkuteknologia kehittyy, pystymme hyödyntämään aurinkoisia päiviä jopa talvella energian talteenottoon ja siten vähentämään sähkölaskua merkittävästi. Osa kotitalouksista pystyy jopa myymään sähköä takaisin sähköverkkoon. Hajautettu sähköntuotanto auttaa myös sopeutumaan luonnonkatastrofeihin, esimerkiksi 2000-luvulla Suomessa yleistyneisiin myrsykyihin, jotka katkovat sähkölinjoja. Sähkön omavaraisuusasteen nosto auttaa myös myrskyjen kohdalla, jotka tuskin tulevat vähenemään tulevaisuudessa (10).
Suuri haaste koko energiamurroksessa onkin, miten kaikki muutos toteutetaan kannattavasti ja kestävästi. Tarvitsemme panostusta energiateknologian tutkimukseen, kehitykseen sekä pilotointiin. Suomen pohjoiset olosuhteet asettavat energiatuotannolle vaatimuksia, jotka poikkeavat suuresta osasta maailmaa. Tämän johdosta meidän tulee kehittää yhteistyötä pohjoismaalaisten naapuriemme kanssa ja panostaa yhteiseen tutkimukseen sekä innovaatiotoimintaan, jotta voimme ratkaista juuri meitä koskevia haasteita.
Energian säilöminen on haastavaa
Energian varastointi perustuu tällä hetkellä pitkälti akkuteknologiaan, kuten tiedämme mm. älypuhelimien ja kannettavien tietokoneiden osalta. Tulevaisuuden visiona onkin suurakkujen lisääminen kaikkialla yhteiskunnassa. Tässä kohtaa kysymykseksi nousee harvinaisten mineraalien riittävyys (11). Tiedämme, että maapallolla ei ole esimerkiksi riittävästi litiumia sähköistämään jokaista maailman autoa. Lisäksi kotitalouksien aurinkopaneelien yhteyteen tarvitaan akkuja, samoin kuin suurten aurinkopaneelipuistojen energian säilömiseksi. Tästä johtuen edessämme on suuri haaste kehittää akkuteknologiaa, joka mahdollistaisi energian säilömisen akkuihin, joiden toiminta perustuu yleisemmin saataviin mineraaleihin. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi pii-pohjaiset akut. Ratkaisuja tutkitaan kovaan tahtiin, mutta laajan skaalan ratkaisua ei vielä tunneta. Tässäkin tutkimuksen rooli tulee korostumaan entisestään. Lisäksi akkumetallien kierrätys on tulevaisuudessa merkittävä teollisuudenala, jota on kehitetty esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa.
Suomi on Geologian tutkimuskeskuksen mukaan (12) ainoa Euroopan Unionin maa, jossa on merkittävää akkumineraalien kaivostuotantoa, jatkojalostusta sekä potentiaalia uusien esiintymien löytämiseen. Tästä johtuen on tarpeen kiinnittää huomiota Suomen kaivoslakiin, joka on juuri uudistettu. Nykyiset lait antavat ulkomaalaisille yrityksille mahdollisuuden hyödyntää maamme rikkauksia, laittaa tuotot omaan taskuun ja olla välittämättä kaivostoiminnan seurauksista ympäristölle. Uusi kaivoslaki ei vielä riittävissä määrin korjaa tätä ongelmaa.
Uusia ratkaisuja?
Tulevaisuudessa tärkeää roolia tulevat näyttelemään vety sekä pienydinvoimalat. Pienydinvoimalat pystyvät tuottamaan suurille asuinalueille lämpöä tehokkaasti ja voisivat auttaa Suomea pääsemään irti fossiilisista lämmitysratkaisuista (13). Ydinvoiman turvallisuutta on valvottava tarkasti. Samoin vetylaitokset yhdistettynä tuulivoimaloihin tulevat olemaan tärkeä tulevaisuuden energiatuotannon muoto. Itä-Suomen raja-alueita lukuunottamatta tuulivoimaloilla voidaan tuottaa sähköä vetytalouden tarvitsemalla tavalla. Puolustusvoimien turvallisuussyistä Itä-Suomen osalta joudutaan pohtimaan toisenlaisia energiaratkaisuja (14).
Yhteenveto
Elämme mielenkiintoisia aikoja energiapolitiikan saralla. Energiatuotanto tulee olemaan tulevaisuudessa hyvin erilaista kuin mitä se oli kymmenen vuotta sitten. Uusiutuvan energian osuus Suomessa kasvaa entisestään. Samalla riippuvuus ihmisoikeuksia rikkovista maista, kuten Venäjästä ja Saudi-Arabiasta vähenee. Syventämällä energiayhteistyötä EU-maiden kanssa pystymme ratkaisemaan meitä tänään askarruttavia ongelmia. Valtion on ohjattava kestävää energiamurrosta tutkitun tiedon pohjalta.
Jos haluat, että tulevaisuudessa energiatuotantomme on ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta kestävää sekä taloudellisesti kannattavaa, äänestä eduskuntavaaleissa ehdokasta, jonka energiapoliittinen katse on pitkällä tulevaisuudessa. Ääni Käpille on ääni kestävälle energiatuotannolle.
Lähdeviitteet:
(1) [https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2021/kuinka-riippuvainen-suomi-on-tuontienergiasta/]
(2) [https://fi.wikipedia.org/wiki/Nesteytetty_maakaasu]
(3) [https://www.statista.com/statistics/859126/largest-lng-exporting-companies-by-capacity/]
(4) [https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009408032.html]
(5) [https://yle.fi/a/74-20020486]
(6) [https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/tuulivoima/tuulivoima_suomessa]
(7) [https://yle.fi/a/3-11964659]
(10) [https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/8d63e634-72b7-55b5-9ec6-9a87298ae02c].
(11) [https://www.gtk.fi/ajankohtaista/raaka-aineet-ja-huoltovarmuus-kohta-on-kiire/]
(12) [https://www.gtk.fi/tutkimusalue/akkumineraalit/]
(14) [https://yle.fi/a/74-20017582]
Kirjoittajat:
Matleena Käppi
LuK (ekologia ja evoluutiobiologia)
Eduskuntavaaliehdokas (Keski-Suomen vasemmisto)
Janne Parkkila
Tekniikan tohtori
Suosittelija
