Tämä blogi pohjautuu Vasemmiston ryhmäpuheenjohtajan Matleena Käpin pitämään ryhmäpuheenvuoroon hyvinvointialuestrategian päivittämisestä. Puheenvuorossa tehty esitys hävisi äänestyksessä ja ongelmallinen talouskurikirjaus jäi voimaan.
Keski-Suomen hyvinvointialueen strategia päivitettiin tänään 9.9.2025 aluevaltuuston kokouksessa. Viime kaudella laadittu strategia valmisteltiin huolella, tunnistaen tärkeimmät tavoitteet ja menestystekijät. Strategia on jalkautettu kiitettävästi henkilöstön keskuuteen, ja siksi on perusteltua, että päivitys tehdään kevyesti olemassa olevaa strategiaa hyödyntäen. Tarvittaessa strategiaa voidaan täsmentää uudelleen jo ensi vuonna.
Vasemmiston ryhmälle keskeisin teema on terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on koko hyvinvointialueen kestävien tulevaisuudennäkymien edellytys. Kiitämme myös kestävän kehityksen huomioimista – ympäristövastuu on kannettava ja ympäristökriiseihin vastattava monialaisesti.
Strategian toteutumisessa on kuitenkin parantamisen varaa. Sen konkretisointi johtamista aidosti ohjaaviksi mittareiksi on epäonnistunut. Tämä näkyy muun muassa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa ja talousjohtamisen puutteina, jotka ovat vaikuttaneet arviointimenettelyyn joutumiseen. Ongelmia ovat esimerkiksi lomapalkkavelan suuri määrä, diagnostiikkatietojen puute ja liian kalliiksi neuvotellut ostopalvelu-, vuokra- ja muut sopimukset.
Vetoamme sekä poliittisen että viranhaltijajohdon uusiutumis- ja oppimiskykyyn. Edellytämme jämäkämpää johtamista, hyvinvointialueen edunvalvontaa ja virheiden korjaamista. On hyvä, että korjausliikkeitä on jo tehty, esimerkiksi taloushallinnon osaajien rekrytoinneilla. Resurssien ja osaamisen tulee olla kunnossa, jotta johtaminen voi olla aidosti vaikuttavaa ja strategia toteutuu aiempaa paremmin.
Strategian muutoksilla huomioidaan toimintaympäristön muutokset, kuten turvallisuustilanne Euroopassa ja varautumisen näkökulma. Myös vaikea taloustilanne on tunnistettu. Vasemmiston ryhmä kannattaa kustannusvaikuttavuuden edistämistä ja taloudenpidon järkevöittämistä pitkäjänteisin toimin. Arviointimenettelynkin alla on kyettävä investoimaan ennaltaehkäisyyn, jotta kustannussäästöjä saadaan aikaan pitkällä tähtäimellä. Jokaisen irtisanottavan työntekijän työt tehdään jonkun toisen selkänahasta.
Hyvinvointialueen talousvaikeuksissa ei ole kyse vain omista epäonnistumisista, vaan myös kuntien ajan alibudjetoinnista ja riittämättömästä valtionrahoituksesta. Alijäämän kattamisvelvoite vuoteen 2026 mennessä on epärealistinen, kun haluamme pitää kiinni asiakkaiden perusoikeuksista. Kun perustuslaki ja sote-rahoituslaki taistelevat, kumpi voittaa? Perustuslaissa määritelty oikeus terveys- ja sosiaalipalveluihin menee etusijalle – tämä on muistettava.
Hyvinvointialueen edunvalvonnan merkitys on tunnistettava. Valtioneuvostolle on annettava selkeä viesti siitä, että nykyinen rahoitus ei riitä turvaamaan asukkaiden lakisääteisiä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja sekä ennaltaehkäisevää työtä. Myös hyvinvointialueiden demokratiavajeeseen on puututtava ja edistettävä aktiivisesti verotusoikeutta, jotta rahoituksesta ja siten palveluista päättäminen olisi aidosti keskisuomalaisten omissa käsissä.
Pidämme strategian kirjausta “toiminta sovitetaan käytettävissä olevaan rahoitukseen” vaarallisena. Tämä tavoite on ristiriidassa perustehtävämme kanssa: ”järjestämme palvelut asukkaillemme luotettavasti kaikissa tilanteissa”. Ristiriita on korjattava. Pahimmillaan kirjaus voi sitoa viranhaltijoiden kädet tekemään lainvastaisia leikkauspäätöksiä, joilla aiheutetaan valtava sokki henkilöstölle ja riskeerataan asiakkaiden perusoikeudet.
Äkkinäiset leikkaukset pakotetussa aikataulussa ovat riski myös pitkäjänteiselle taloudenpidolle. Emme halua, että jo ennestään pitkät hoitojonot kasvavat kestämättömästi ja sosiaali- ja terveysongelmat syvenevät kuormittaen raskaampia palveluita. On ehdottoman tärkeää välttää tilanne, jossa säästämme itsellemme kustannuksia tulevaisuuteen.
Vasemmiston ryhmä teki muutosesityksen strategian tavoitteisiin:
- Nykyinen: ”Toiminnan kustannusvaikuttavuutta vahvistetaan ja toiminta sovitetaan käytettävissä olevaan rahoitukseen”
- Esitetty muutos: ”Toiminnan kustannusvaikuttavuutta vahvistetaan pitkäjänteisesti. Rahoituksen riittävyyttä edistetään mm. valtakunnallisella edunvalvonnalla.”
Tarvitsemme uskottavan suunnitelman sopeutusten myötä kasautuvaan palvelutarpeeseen vastaamiseksi. Alijäämän kattamiseen tulee pyrkiä pidemmällä aikavälillä, jotta estetään palveluiden kriisiytyminen. Kannatamme vaikuttavuuden seurantaa, tavoitteellista kehittämistä ja tiedolla johtamista.
Vasemmiston ryhmän neljä konkreettista evästystä palvelustrategia- ja palveluverkkotyöhön:
- Tilojen käytön järkevöittäminen ja yhteiskäyttö. Liikkuvat palvelut ja etäpalvelut otettava käyttöön ennen palveluverkon karsimista. Apteekit ja palo- ja pelastustoimen pisteet hyödynnettävä. Vaikuttavuusarviot ja riskien tunnistaminen tehtävä ennen karsintoja.
- Yhteistyötä kuntien kanssa lisättävä palveluketjujen sujuvoittamiseksi ja tilasäästöjen aikaansaamiseksi.
- Vahva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on säilytettävä. Ennaltaehkäisyn vaikuttavuuden seurantaa kehitettävä ja tuotava näkyviin.
- On varauduttava työntekijöiden saatavuusongelmiin ja työntekijämäärän vähenemiseen. Soten ja pelan työpaikkojen vetovoimaan panostettava.
Vasemmiston ryhmä tekee työtä sen puolesta, että Keski-Suomen hyvinvointialue säilyy itsenäisenä myös jatkossa, rahoitus laitetaan kuntoon ja hyvinvointialueiden demokratiavaje korjataan!
Matleena Käppi
Vasemmiston aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja