Inhimillisyyttä ja ilmastotekoja

Matleena lintutornilla

Maito ja liha eivät ole ihmisille välttämättömiä

Jätimme marraskuussa Jyväskylän kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa esitettiin Jyväskylän ruokapalveluiden lihan- ja maidonkulutuksen puolittamista vuoteen 2025 mennessä.

4.3.2019 sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi, että kaupungin ruokapalveluja tarjoava Kylän kattaus ei aio ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin kasvipohjaisten proteiinien lisäämiseksi tarjonnassaan. Uutisessaan Keskisuomalainen nostaa korostetusti esiin, kuinka Kylän kattaus tästä huolimatta suuntaa ns. uusien proteiininlähteiden kuten hyönteisten suuntaan.

Emme ole aloitteessamme vaatineet lehmänmaidon korvaamista soijamaidolla tai jauhelihan korvaamista heinäsirkoilla, vaan kasvipohjaisten proteiinien lisäämiseen tähtäävää suunnitelmaa.

Kylän kattauksen aiottu vastaus jättämäämme valtuustoaloitteeseen on riittämätön ja ristiriitainen resurssiviisausohjelman suunnitelmien kanssa. Vastauksessa viitataan jo vanhentuneisiin ravitsemussuosituksiin, jotka suosittavat esim. maidon ja lihan käyttöä ruokavaliossa, vaikka liialla näiden tuotteiden käytöllä on merkittäviä kansanterveydellisiä haittavaikutuksia. Uusimmissa ravitsemussuosituksissa mainitaan, että myös vegaaniruokavalio sopii kaikille. Maidon ja lihan käyttöä vastauksessa perustellaan riittävällä proteiininsaannilla, vaikka proteiininsaanti ei ole edes täysin kasviperäisellä ruokavaliolla ongelma.

Suomalainen kulttuuriperintö tai vanhentuneet ravitsemussuositukset eivät ole riittäviä perusteita sille, että joukkoruokailussa olisi tarpeen tarjota päivittäin tai lähes päivittäin lihaa, kanaa, kalaa tai hyönteisproteiineja. Nykyisen ruokatarjonnan pohjana on ennen kaikkea tottumus, mutta tottumukset muuttuvat. Asteittaisista, pienistä muutoksista ruokavalioon seuraa lopulta suuria positiivisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia.

Sen sijaan, että yritetään vain keksiä hieman ekologisempia tapoja valmistaa liharuokaa, olisi joukkoruokailussa syytä siirtyä reippaasti pääosin kasviperäiseen ruokavalioon ja näin selvästi vähentää ruokailun ympäristökuormaa. Hyvä reseptiikka mahdollistaa maukkaan ja ravitsevan ruokailukokemuksen riippumatta siitä, onko ruuan proteiini lähtöisin eläimistä vai kasveista.

Matleena Käppi
Sonja Karppinen
Taimo Halme