Inhimillisyyttä ja ilmastotekoja

Matleena lintutornilla

Mielenterveyspalvelut ja hoidon saatavuus nostettava osaksi poliittista päätöksentekoa – lasten ja nuorten auttaminen puutteellista

Keskustelu sote-uudistuksesta on nostanut esille myös huolen mielenterveyspalveluista. Eläketurvakeskuksen mukaan masennus vie joka päivä yhdeksän henkilöä ennenaikaiselle eläkkeelle, ja on suurin yksittäinen tekijä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisissä (Eläketurvakeskus). Käypä hoito -suosituksen mukaan masennuksen hoidon tulisi toteutua lääkärin, psykiatrin ja hoitajan yhteistyönä. Ongelman vakavuudesta riippumatta myös potilaan seuraaminen on tärkeää, erityisesti jos masennuksella on riski uusiutua (Käypähoito). On hälyttävää, että henkilökuntaa tähän ei ole välttämättä alkuunkaan tarpeeksi. Käypä hoito -suositus nostaa esiin myös psykoterapian tärkeyden erilaisten masennustilojen hoidossa.

Nuoruusiän masennukseen liittyy merkittävä uusiutumisen vaara. Jos lapsuudessa tai nuoruudessa jää mielenterveysongelmiin liittyvä apu ja tuki saamatta, heijastuvat ongelmat suurella todennäköisyydellä myöhemmin aikuisuuteen. Väestötutkimuksissa on selvinnyt, että noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää (Mielenterveys). Mielenterveysongelmien kanssa painivia nuoria on selvitysten mukaan valitettavan suuri määrä, ja vaihtelu palvelutarjonnassa ja tarjonnan monipuolisuudessa kunnittain on ollut vuoden 2014 selvityksen mukaan suurta. Monilta alueilta puuttuvat jopa kokonaan liikkuvan avohoidon palvelut, eli nuorilla ei välttämättä ole joka kunnassa minkäänlaista matalan kynnyksen neuvontaa.

Vasemmistoliitto on esittänyt tavoitteeksi nopean avun saannin mielenterveysongelmiin. Kiireellisessä tilanteessa hoidontarpeen arviointiin on päästävä vuorokauden kuluessa, ja hoidon jatkuvuus on turvattava (Vas.tavoitteet). Nuorille tulisi suunnata erityisesti ennaltaehkäiseviä mielenterveyspalveluita, sillä lapsuus ja nuoruus luovat pohjan myöhemmälle hyvinvoinnille aikuisuudessa. Matalan kynnyksen kuuntelu, tukeminen ja auttaminen tulisi nähdä paitsi ennaltaehkäisevänä mielenterveystyönä, myös oikeutena saada tukea ja apua elämän vaikeina aikoina. Ihmiset eivät toimi yhteiskunnasta erillisinä, vaan myös ympäröivä maailma ja poliittinen tilanne heijastuvat suoraan psyykkiseen hyvinvointiin. Ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön ja alan resurssipulaan tulee suhtautua vakavuudella. Ongelmat hyvinvoinnissa voivat tutkimusten mukaan olla kauaskantoisia ja usein ongelmien hoitaminen vasta niiden kärjistyttyä on haastavampaa ja kuluttavampaa. Inhimillisyys tulee asettaa päätöksenteon keskiöön ja asettaa ihmisten terveys päätöksenteossa etusijalle.

https://www.etk.fi/tiedote/osatyokyvyttomyyselakkeiden-osuus-kaksinkertaistunut-vuosikymmenessa/
Eläketurvakeskus

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50023
Käypä hoito -suositus

https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/lasten-ja-nuorten-mielenterveys
Mielenterveys

https://vasemmisto.fi/teemat-arvot/periaateohjelma-tavoitteet/vasemmiston-tavoitteet-2016-2019/
Vasemmistoliiton tavoitteet 2016-2019