Suomalaista työelämää vaivaa osaajapula, esimerkiksi kunnissa. (1) Uusia osaajia koulutetaan kaiken aikaa niin toiselle kuin korkea-asteelle, mutta näiden opiskelijoiden siirtymää työelämää varjostaa kuitenkin valtaisa mielenterveyskriisi.
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT, 2021) tulokset ovat karua luettavaa: joka kolmas korkeakouluopiskelija on psyykkisesti kuormittunut eli kärsii masennusoireista, ahdistuneisuudesta tai molemmista. (2) Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveysoireilu on vuosien mittaan vain lisääntynyt: viidessä vuodessa (2015-2020) mielenterveyteen liittyvien terveydenhuoltokäyntien määrä kasvoi kolmanneksella. (3)
Opiskelijoiden mielenterveyskriisiin on monta syytä: ylioppilaiden terveydenhuollosta huolehtivan YTHS:n (Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö) resurssit eivät tule tänä vuonna riittämään, jotta opiskelijoiden mielenterveyden palveluntarpeeseen voitaisiin vastata. (2) Hoitoa joudutaan jonottamaan liian kauan, mikä alentaa elämänlaatua ja toimintakykyä pidemmän aikaa sekä pahentaa oireita jolloin hoidon tarvekin lopulta kasvaa.
Riittämättömien terveydenhoitoresurssien lisäksi opiskelijoiden mielenterveyttä jäytää huoli perustoimeentulosta: suomalaiset opiskelijat elävät köyhyysrajalla, vaikka monet rahoittavat elämisen kustannukset suurelta osin opintolainalla. Opintorahasta leikattiin 86 euroa vuonna 2017, eikä tehdyn leikkauksen jälkeen etuutta ole nostettu vastaamaan nykyistä hintatasoa, vaan sen ostovoima on heikentynyt 100 eurolla. Samaan aikaan opintolainakanta on kaksinkertaistunut. (4)
Opintovuosia varjostavat myös paineet valmistua tavoiteajassa, jotta opintolainahyvityksen myötä saatava taloudellinen etu olisi mahdollinen. Riittämätön perustoimeentulo pakottaa yli puolet opiskelijoista käymään töissä opintojen ohella, vaikka opiskelijoiden pääasiallinen tehtävä tulisi olla opiskelu. (5)
Epävarma tai niukka toimeentulo on yhteydessä mielenterveyden häiriöihin: se kaksinkertaistaa riskin sairastumiselle taloudellisesti hyvin pärjääviin opiskelijoihin verrattuna (2).
Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n sekä Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOKin vaalitavoitteiden pääteesi on, että opiskelijat on saatava pois köyhyysrajalta, ja opintorahaan on tehtävä 100 euron korotus (4). Vasemmistoliitto on sitoutunut tähän tavoitteeseen. (6)
Panostus opiskelijoiden vakaaseen toimeentuloon on mielenterveysteko – opiskelijat pois köyhyysrajalta!
Kannanotto on julkaistu yhdessä Jyvivan ehdokkaiden kanssa:
Akseli Ekola, 98
Matleena Käppi, 104
Oskari Rantala, 106
Ira Vainikainen, 109
Lähteet:
- Kevan kuntapäättäjäbarometri: Lähes puolessa Suomen kunnissa vaikeuksia saada hakijoita avoimiin työpaikkoihin. https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/kevan-kuntapaattajabarometri-lahes-puolessa-suomen-kunnissa-vaikeuksia-saada-hakijoita-avoimiin-tyopaikkoihin/
- Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-
- Lähes joka viidennellä 18-22 -vuotiaalla oli mielenterveyteen liittyvä käynti julkisessa terveydenhuollossa vuonna 2020. https://www.sttinfo.fi/tiedote/lahes-joka-viidennella-1822-vuotiaalla-oli-mielenterveyteen-liittyva-kaynti-julkisessa-terveydenhuollossa-vuonna-2020?publisherId=69817778&releaseId=69943304
- SYL: Korkeakouluopiskelijat vaativat 100 euron korotusta opintorahaan. https://syl.fi/korkeakouluopiskelijat-vaativat-100-euron-tasokorotusta-opintorahaan/
- Tilastokeskus 2021: Puolet opiskelijoista työskentelee opintojen ohella. https://stat.fi/til/opty/2019/opty_2019_2021-03-12_tie_001_fi.html
- Vasemmistoliitto: Opiskelijat on vapautettava velkavankeudesta. https://vasemmisto.fi/opiskelijat-on-vapautettava-velkavankeudesta/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=opiskelijat-on-vapautettava-velkavankeudesta
