Millaisissa ympäristöissä ihmiset elävät tuhannen vuoden päästä? Onko arvomaailma synkistynyt vai avartunut? Kannustaako talousjärjestelmä itsekkyyteen vai jakamiseen? Poliittista toimintaani motivoi valtavasti ajatus niistä lukemattomista ihmisistä, jotka tulevat elämään meidän jälkeemme. Jokainen historian hetki voi olla käännekohta, jonka suuntaan kaikilla meillä on oma pieni mahdollisuutemme vaikuttaa.
Palataan vuoteen 3024. Onko yhteiskunta romahtanut kokonaan ja selviytyneet sinnittelevät ekologisen kriisin raunioissa? Ovatko ihmiset taantuneet koneiden orjiksi tai lukkiutuneet sotaisan hirmuhallinnon alle vailla vapaata tahtoa? Ja mikä pahinta – onko ihmiskuntaa kaikkine mahdollisuuksineen, kielineen, kulttuureineen enää olemassa?
Vaikka “tulevien sukupolvien hyvinvointi” kuulostaa poliittiselta korulauseelta, nämä skenaariot voivat olla kouriintuntuvaa todellisuutta miljardeille, triljoonille, lukemattomille ihmisille meidän jälkeemme. Näiden ihmisten oikeuksien tutkiskelu vastuuttaa välttämään virheitä ja tekemään tämän hetken päätökset parhaaseen tutkittuun tietoon ja vakaaseen moraaliseen harkintaan pohjautuen.
Koko ihmiskuntaa uhkaavat eksistentiaaliset riskit ovat harvoin poliittisen keskustelun aiheena. Silti tässä ajassa tehdään jatkuvasti päätöksiä, joilla on suora vaikutus ihmiskunnan tuhoutumisen todennäköisyyteen ja tulevien ihmisten hyvinvoinnin edellytyksiin. Tutkijoiden mukaan elämme aikaa, jossa ihmiskunnan tuho on lähempänä kuin koskaan. Ennen ydinaseiden keksimistä ihmiskunnan historiassa ei ole yksinkertaisesti ollut olemassa tarpeeksi voimakkaita välineitä koko ihmisyhteisön tuhoamiseen. Poliittinen sääntely on yleensä teknologioiden kehitystä hitaampaa – ja kansainvälinen yhteisö ei ole vieläkään onnistunut säätelemään ydinsodan uhkaa kestävällä tavalla. Ihmiskunta on hauraassa tilassa.
Tutuimpia esimerkkejä mahdollisista eksistentiaalisista uhista ovat ydinsodan lisäksi ilmasto- ja ympäristökriisit. Elämälle suotuisan ilmaston ja monimuotoisen luonnon säilyttäminen on välttämätön ehto tulevaisuuden ihmisten elämälle ja hyvinvoinnille. Ilmasto kuumeni jo turvallisena pidetyn 1,5 asteen rajan yli, ja Euroopassa viime vuosi oli mittaushistorian kuumin. Olemmeko siis tuhon omat, kannattaako heittää hanskat naulaan? Ilmastokriisi ei ole peli, joka joko hävitään tai voitetaan. Ympäristökriisit laajamittaisine inhimillisine vaikutuksineen eivät tule poistumaan päiväjärjestyksestä ainakaan satoihin tai tuhansiin vuosiin. Jokaisen tänä aikana elävän ihmisen elämällä on väliä. Jokaisella sukupuuttoon kuolevalla eläinlajilla on väliä. Jokaisella hirmumyrskyllä, tulvalla, kuivalla kaudella, nälänhädällä – jokaisella asteen kymmenyksellä on väliä. Vaikka ilmaston kuumenemista ei voi enää peruuttaa, jokainen meidän aikanamme tehty ilmastopäätös on kriittinen tulevaisuuden ihmisten kannalta.
Myös tekoälyn kehitykseen liittyviin riskeihin tulisi suhtautua vakavasti. Asiantuntijat pelkäävät, että itseoppivien tekoälymallien kehitys riistäytyy käsistä katastrofaalisin seurauksin. Jo nyt voimme nähdä tekoälyä käytettävän epäeettisesti esimerkiksi valeuutisten levittämiseen, kasvojentunnistukseen syrjintätarkoituksessa, tehokkaampien aseiden luomiseen sekä demokratian rapauttamiseen. Tekoäly hyödyntää ihmisten tuottamaa materiaalia ilman tekijänoikeuksien tunnustamista aiheuttaen ongelmia esimerkiksi taidealoille. Suurimmat vaarat piilevät tekoälyn ja muiden teknologioiden yhdistelmissä. Esimerkiksi tappavien patogeenien kehittäminen ja ydinase-eskalaation riskiä nostavat itseohjautuvat asejärjestelmät ovat mahdollisia tekoälyn avulla. Tekoälyn kehitys on ollut ennusteita nopeampaa, ja riskit kasvavat sitä myöten eksponentiaalisesti. Tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa, ja siksi on erityisen tärkeää, että riskejä hallitaan varovaisuusperiaatetta noudattaen.
Vaihtoehtoisia menneisyyksiä ei ole olemassa, mutta vaihtoehtoisia tulevaisuuksia on. Jos epäonnistumme kriisien torjumisessa, teemme tulevaisuuden ihmisten elämästä helvettiä. Jos onnistumme rakentamaan kestävän polun tulevaisuuteen, tulevat sukupolvet voivat elää onnellisempaa elämää kuin me nyt. Valta ja vastuu heidän hyvän elämän mahdollisuuksistaan on meillä.
Kohti EU:ta, joka ottaa tulevien sukupolvien oikeudet tosissaan:
- Ilmasto- ja ympäristökriisit on torjuttava tieteeseen pohjaten ja muuttuvaan ilmastoon sopeuduttava. EU:n on oltava reilun siirtymän edelläkävijä, joka tunnistaa historiallisen vastuunsa ja tukee kehittyviä maita mm. ilmastorahoituksella.
- On aloitettava reilu siirtymä kohti tulevaisuuskestävää kohtuutaloutta, jossa ihmisten hyvinvointi turvataan ilman ympäristölle haitallista talouskasvua ja ylikulutusta.
- EU:n on toimittava johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti ihmisoikeuksien, rauhan ja oikeusvaltioperiaatteen puolesta.
- EU:n on torjuttava teknologioiden riskejä ennakoivasti, ja lainsäädännön on pysyttävä kehityksen perässä.
- Tekoälyn kehittäjiltä on vaadittava syrjimättömyyden, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien varmistaminen sekä tekijänoikeuksien kunnioittaminen palveluissaan.
- Tekoälyllä toimivien autonomisten asejärjestelmien kehittäminen ja valmistaminen on kiellettävä.
- Tulevaisuusvaikutusten arviointia on alettava soveltaa EU-päätöksenteossa
Matleena Käppi
eurovaaliehdokas
Kiitokset myös: Ville Kokko
