Inhimillisyyttä ja ilmastotekoja

Matleena lintutornilla

Valtuustoaloite: Terveellisempiä ja ympäristöystävällisempiä valintoja Kylän kattauksen tarjontaan

Esitämme Kylän kattaus -liikelaitoksen lihan ja maitotuotteiden käytön puolittamista ja korvaamista kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla vuoteen 2025 mennessä. Tämä tukisi kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti resurssiviisautta sekä asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Jyväskylän tulee olla edelläkävijä kansanterveydelle ja ympäristölle parempien valintojen kaupunkina.

Punaisen lihan ja kovan rasvan runsaalla kulutuksella on tutkitusti yhteys yleisimpiin kansantauteihimme sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja suolistosyöpiin. Kasvikunnan tuotteisiin painottuvan ruokavalion on vastaavasti todettu vähentävän riskiä sairastua näihin sairauksiin (Evira, Terveyttä ruoasta, suomalaiset ravitsemussuositukset 2014). Kasvisruoan osuuden lisääminen joukkoruokailussa on elintasosairauksia ennaltaehkäisevä toimenpide ja tuottaa myöhemmin säästöjä terveydenhuoltomenoissa. Virallisten ravitsemussuositusten mukaan monipuolinen kasvis- ja vegaaniruokavalio sopii kaikenikäisille.

Ruoantuotanto on ympäristön kannalta merkittävä ongelma, mutta myös ratkaisu. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä jopa 70 % johtuu ruuantuotannosta. Ilmastopaneeli IPCC:n mukaan lihansyönnin vähentäminen on yksi keskeisistä keinoista ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmaston vaarallisen lämpenemisen välttäminen vaatii lihansyönnin vähentämistä länsimaissa 90 prosentilla.

Esitämme, että Kylän kattaus -liikelaitoksessa luodaan suunnitelma, jonka tavoiteena on lihan ja maitotuotteiden kulutuksen puolittaminen ja korvaaminen vastaavanhintaisilla kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla vuoteen 2025 mennessä. Lihan tilalla voidaan tarjota asteittain yhä useammin esimerkiksi kotimaista härkäpapua tai muita kasviproteiinituotteita ja maitotuotteiden tilalla kotimaisia, maitoa vastaavan ravintoarvon omaavia kaurapohjaisia tuotteita.

Graafit:
Kasvipohjaisen ruuan tuottaminen on tehokkaampaa eläinperäiseen verrattuna. Maailman maatalousmaasta 80 % on eläinperäisen tuotannon käytössä. Eläinperäisistä tuotteista saadaan kuitenkin vain 37 % proteiineista ja 18 % kaloreista. (Vaclav Smil 2011)Maailman maatalousmaan käyttö:

Nisäkkäiden jakautuminen maapallolla. (Bar-On & al. 2018) Tämän graafin valossa ei ole ihme, että ihminen on aiheuttanut maailmanhistorian nopeimman eliöiden joukkosukupuuton. Maatalouden vaatima pinta-ala on pois luonnonvaraisten eläinten elinmahdollisuuksista.

Lähteet:
-Evira, Terveyttä ruuasta, suomalaiset ravitsemussuositukset 2014-Springmann & al. Nature https://www.nature.com/articles/s41586-018-0594-0.epdf?
-WWF:n living planet -raportti 2018 https://wwf.fi/uhat/lpr/
-Bar-On & al. Pnas 2018 http://www.pnas.org/content/115/25/6506#abstract-2
-Vaclav Smil 2011 http://vaclavsmil.com/wp-content/uploads/PDR37-4.Smil_.pgs613-636.pdf
Lisää aiheesta Hesarissa: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005863309.html