Inhimillisyyttä ja ilmastotekoja

Kehitysyhteistyön rahoitus turvattava

kehitysyhteistyö

Suomen on nostettava kehitysyhteistyön määrärahat pikimmiten YK:n sitoumuksen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Kuluneen hallituskauden rajut kehitysyhteistyön leikkaukset ovat olleet järkyttävintä politiikkaa, jota on aikoihin nähty. Nämä leikkaukset ovat vaarantaneet Suomen tukemien kehitysyhteistyöprojektien jatkuvuuden ja siten kohdistuneet suoraan maailman haavoittuvimmissa asemissa oleviin ihmisiin.

Kehitysyhteistyöhön panostamista kuulee toisinaan vastustettavan sillä, että nämä rahat valuisivat kankkulan kaivoon. Viime syksynä julkaistu Suomen kehityspolitiikan tulosraportti vie pohjan tältä väitteeltä. Raportista käy ilmi, että Suomen kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan merkittäviä tuloksia maailmanlaajuisen köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisessä. Samalla kuitenkin todetaan, että tehdyt rahoitusleikkaukset ovat heikentäneet Suomen työn vaikuttavuutta ja tehneet tulosten saavuttamisesta vaikeampaa.

Suomi on yksi maailman vauraimmista maista. Mielestäni meillä on täten globaali velvollisuus tukea kestävää kehitystä köyhemmissä valtioissa. Tämä tarkoittaa muun muassa naisten ja tyttöjen koulutukseen panostamista, vammaisten ihmisoikeuksien turvaamista ja puhtaan teknologian käyttöönoton tukemista. On aivan hyödytöntä asettaa näitä vastakkain esimerkiksi suomalaisen vanhustenhoidon laadun parantamisen kanssa, sillä meillä on rikkaana valtiona varaa molempiin, eikä kenenkään ihmisarvo ole vähemmän tärkeä kuin toisen.

Kehitysyhteistyö on myös ilmastopolitiikkaa. Tässäkin on osaltaan kyse globaalista oikeudenmukaisuudesta, sillä ilmastonmuutoksen seuraukset osuvat rajuimmin juuri niille alueille, joiden ihmiset ovat yleensä vähiten vastuussa ilmastoa lämmittävistä toimista. Ilmastorahoituksen kasvattaminen on tärkeää, jotta kaikista hauraimpia maita voidaan auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja samalla tukea ilmastoystävällisiä kehityspolkuja.

Olen eduskuntavaaliehdokkaana sitoutunut suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen Nolo totuus -kampanjan tavoitteisiin kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta.