Kohti kestävää maataloutta

Maapallon maapinta-alasta n. 37 % on nykyisin maatalousmaata. Maanviljely ja maatalous ovat edelleen ruoantuotantomme perusta. Suomalainen maaseutu ja maatalous ovat olleet murroksessa jo vuosikymmeniä. Silti kuva itsellisten viljelijöiden idyllisestä pastoraali-Suomesta elää edelleen vahvana. Monet eivät tunnista, että nykyinen maatalous ja eläintuotanto ovat hyvin uusia, vasta toisen maailmansodan jälkeen syntyneitä ilmiöitä. Tänä päivänä suomalainen maatalous on osa monimutkaista globaalia maailmantaloutta ja

Lue lisää...

Matleena Käppi ehdolle eurovaaleihin!

Ihmiskunnan suurimpia haasteita, kuten ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja tuloerojen kasvua ei voida ratkaista vain valtioiden tasolla, vaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Euroopassa tarvitaan oma Green New Deal, eli julkinen investointiohjelma, jolla Euroopan talous saadaan ympäristön kantokyvyn rajoihin. Panostuksia tarvitaan ympäristöystävälliseen teknologiaan ja raideliikenteeseen huolehtien samalla pienituloisten toimeentulosta ja työpaikoista sekä ympäristön kannalta kestämättömillä aloilla työskentelevien uudelleenkouluttautumisesta ja muutostuesta. Myös ihmisoikeudet

Lue lisää...

Hyvinvointi talouskasvun edelle

Ihmiselämä perustuu ekosysteemipalveluille, jotka mahdollistavat puhtaan veden, ilman, ruuantuotannon ja tuottavat talouden pohjana olevat materiaalit. Maapallon pinta-ala ja taloutemme pohjan luovat luonnonvarat ovat rajalliset. Olisikin kriittisen tärkeää, että nämä resurssit jaettaisiin oikeudenmukaisesti siten, että kaikkien ihmisten – myös tulevien sukupolvien – perustarpeet voidaan tyydyttää. Nykyinen talousjärjestelmämme edellyttää jatkuvaa talouskasvua. Tämä on aiheuttanut länsimaihin ympäristön kannalta kestämättömän ylikulutuksen kierteen. Kuluttajille luodaan

Lue lisää...

Luonnon monimuotoisuus on turvattava

Maaliskuun alussa julkaistu uusi Suomen lajien uhanalaisuusarvio kertoo karua kieltä Suomen luonnon tilasta. Luonnon monimuotoisuus on yhä hupenemassa. Monimuotoisuuskato ei koske vain sademetsiä, vaan myös suomalaista luontoa. Kyse ei ole vain lajien katoamisista, vaan myös lukemattomien lajien kohdalla havaittu yksilömäärien vuosikymmenten aikana tapahtunut lasku on hälyttävää. Vaikka esimerkiksi saimaannorpan tila on paranemaan päin, tehdyt luonnonsuojelutoimet ovat olleet riittämättömiä turvaamaan lajien

Lue lisää...

Kehitysyhteistyön rahoitus turvattava

Suomen on nostettava kehitysyhteistyön määrärahat pikimmiten YK:n sitoumuksen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Kuluneen hallituskauden rajut kehitysyhteistyön leikkaukset ovat olleet järkyttävintä politiikkaa, jota on aikoihin nähty. Nämä leikkaukset ovat vaarantaneet Suomen tukemien kehitysyhteistyöprojektien jatkuvuuden ja siten kohdistuneet suoraan maailman haavoittuvimmissa asemissa oleviin ihmisiin. Kehitysyhteistyöhön panostamista kuulee toisinaan vastustettavan sillä, että nämä rahat valuisivat kankkulan kaivoon. Viime syksynä julkaistu Suomen kehityspolitiikan tulosraportti

Lue lisää...

Mielenterveyspalvelut ja hoidon saatavuus nostettava osaksi poliittista päätöksentekoa – lasten ja nuorten auttaminen puutteellista

Keskustelu sote-uudistuksesta on nostanut esille myös huolen mielenterveyspalveluista. Eläketurvakeskuksen mukaan masennus vie joka päivä yhdeksän henkilöä ennenaikaiselle eläkkeelle, ja on suurin yksittäinen tekijä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisissä (Eläketurvakeskus). Käypä hoito -suosituksen mukaan masennuksen hoidon tulisi toteutua lääkärin, psykiatrin ja hoitajan yhteistyönä. Ongelman vakavuudesta riippumatta myös potilaan seuraaminen on tärkeää, erityisesti jos masennuksella on riski uusiutua (Käypähoito). On hälyttävää, että henkilökuntaa tähän ei

Lue lisää...